Blogikirjoitukset 

Tältä sivulta löydät luottamustoimisten sekä jäsentemme blogikirjoituksia, muista katsoa myös valtuustoaloitteemme!

5.11.2023

Kolmen pointin presidenttiehdokas – ylimääräinen puolekokous 28.10.2023

Alexander Stubb, tuore presidenttiehdokas vuoden 2024 vaaleissa, on kiistatta herättänyt laajaa kiinnostusta suomalaisessa politiikassa ja kansainvälisellä näyttämöllä. Kokoomuksen viralliseksi presidenttiehdokkaaksi hänet valittiin Aalto-yliopiston Otaniemen kampusalueella sijaitsevassa Dipolissa 28.10.2023, johon myös Kaarinasta kokoontui hyvä edustus äänivaltaisia kokoomuslaisia. Allekirjoittanut osallistui tilaisuuteen Kaarinan Kokoomusnaisten edustajana.

Hyväntuulisen puheensorinan sekä kuulumisten vaihdon jälkeen sali hiljentyi kokoukseen, jonka puheenjohtajaksi valittu Paula Risikko vei läpi vahvalla, mutta miellyttävän humoristisella otteella. Itse valintaan päästiin kannatuspuheenvuorojen jälkeen, joita oli pyydetty yhteensä 11. Kuuluvimmat aplodit yleisössä herätti Stubbin pitkäaikaisen puolison puhe, jonka Suzanne Innes-Stubb esitti sujuvasti suomeksi. 

Ehdokkaan omaa “kolmen pointin” -tavaramerkkiä hyödyntäen, voi kannatuspuheenvuorot sekä ehdokkaan linjapuheen tiivistää kolmeen pointtiin:

Ensimmäinen pointti - kansainvälinen konkari

Useimmissa puheenvuoroissa, myös Stubbin omassa, korostui ehdokkaamme kansainvälinen kokemus sekä pitkälle Eurooppaan ja maailmalle ulottuvat verkostot. Stubb on kokenut poliitikko, joka on toiminut Suomen pääministerinä, valtiovarainministerinä, EU-yliopiston professorina, tutkijana – koko mittava lista löytyy Stubbin vaalisivuilta. Pitkä kokemus ja ymmärrys kansainvälisestä politiikasta tekee hänestä kansainvälisestikin pätevän ehdokkaan, joka ymmärtää nykymaailman globaalit haasteet ja mahdollisuudet.

Toinen pointti - yhtenäisen Suomen rakentaja

Kotimaan politiikassa Stubb korosti tarvetta rakentaa yhteinäisyttä Suomessa. Ei liene kenellekään yllätys, että nykyisessä turbulenttisessa ympäristössä on Suomen valmistauduttava tilanteeseen, jossa jatkuvat muutokset heijastuvat vahvasti myös sisäpolitiikkaan ja turvallisuuteen. Yhtenäinen Suomi rakennetaan yhdessä, keskittymällä olennaisiin asioihin. Olennaista on erityisesti Suomen uskottava puolustus ja sen ylläpito. Erityisesti mieleen jäi kohta, jossa hän korosti, että tärkeää on olla ylirationalisoimatta menneisyyttä, ylidramatisoimatta nykyhetkeä ja aliarvioimatta tulevaisuutta – tämä toki pätee myös ulkopolitiikkaan.

Kolmas pointti - koko kansan ehdokas

Tukipuheenvuoroissa tuotiin edellä mainittujen teemojen lisäksi esille myös muita ominaisuuksia, joista kansalainen Stubbin tunnistaa: aktiivinen elämäntyyli, positiivisuus, laaja-alaiset arvot sekä perhekeskeisyys (johon viitattiin myös Stubbin eilisessä Elämäni biisi -esiintymisessä). Lisäksi Stubbin peräänkuuluttamaa arvostusta ja kunnioitusta edusti myös se, että hän kehui kaikki presidenttikisan kanssaehdokkaat yksitellen. Nykyisessä vastakkainasettelun keskustelussa tämä oli varsin virkistävää kuultavaa.

Henkilökohtaisesti koenkin, että Stubbin kyky yhdistää ihmisiä ja kyvykkyys käsitellä sekä sanoittaa myös hankalia asioita ovat niitä tulevaisuuden presidentin piirteitä, joiden takana on koko kansan helppo seistä. 

Tärkeimpänä pointtina kuitenkin meille kokoomuslaisille: Oletko sinä jo liittynyt Stubbin tiimiin?


Johanna
Kaarinan Kokoomusnaiset

13.10.2022

Mitä jos uudet rakennukset olisivatkin kauniita?

Äskettäin julkistettu ja Kunnallislehdessäkin uutisoitu Piikkiön uuden seurakuntakeskuksen suunnittelukilpailun voittaja luo toivoa. Voittajaehdotus arvioitiin sekä tilasuunnitelman toimivuuden että ulkonäön perusteella parhaaksi. Keltainen ja klassismivaikutteinen rakennus istuisi kauniisti piikkiöläiseen maisemaan.

Vastaavalla tavalla on jo toteutettu Makarlassa uusi rakennus, joka on sovitettu kauniisti kulttuurihistorialliseen maisemaan, aivan kuin se olisi aina ollut juuri siinä. Eroa ”aidosti” vanhaan tuskin huomaa.

Muissa kulttuurimaissa tällainen omaa kaunista rakennusperintöä kunnioittava ja huomaavaisesti jatkava uusi rakentaminen on arkipäivää, ja niin voisi meilläkin olla.

Tutkimukset osoittavat ympäristöjemme yhteyden terveyteen ja hyvinvointiin. Ihmisen aivojen on vaikea käsitellä tylyiksi koettuja muotoja, mikä aiheuttaa stressiä. Pitkäaikainen stressi tiedetään ihmisen terveydelle monin tavoin haitalliseksi.

Kauneus on hyväksi ihmiselle. Kauniissa paikoissa ihminen haluaa viettää aikaa pidempään, kävellä enemmän, kauniit paikat vaikuttavat ihmisen onnellisuuteen ja terveyteen.

Kauniit kadut ja rakennukset eivät ole samanlaisia eri kulttuureissa, ilmasto-olosuhteissa tai historiallisina ajanjaksoina. Mutta niillä on yhdistäviä samankaltaisuuksia, kuten harmonia, paikan henki, ikkunoiden ja ovien sopusointuisuus. Perinteisessä, klassismiin pohjautuvassa arkkitehtuurissa, pyrkimys kauneuteen oli yhtä tärkeä tavoite kuin kestävyys ja käyttökelpoisuus. Siksi ei ole sattumaa, että nykyihminenkin kokee perinteisten rakennusten piirteet kauniina.

Useiden vuosikymmenten ajan on kuitenkin rakennettu paikkoja, joissa vaikuttaa siltä kuin kauneudella ei olisi mitään merkitystä. Kertakäyttöisyys ja epäkäytännöllisyyskin tuntuvat vaivaavan monia rakennuksia.

Voimme valita, katsommeko mallia puutarhakaupunginosista vai tornitalolähiöistä. Saman tehokkuuden aikaansaamiseksi on hyvin erilaisia toteuttamismahdollisuuksia.

Kyse ei ole pinnallisesta asiasta. Kyky ja tarve kokea kauneutta ovat inhimillisiä perusominaisuuksia.

Marjo Uotila

Kaarinan kaupunginvaltuutettu, Kaarinan kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja

Mielipidekirjoitus Kunnallislehdessä 11.10.2022