Osaammeko arvostaa Tuorlaa?

Tulemmeko me kaarinalaisina ajatelleeksi, että asumme Suomen historian keskeisillä tapahtumapaikoilla? Ne säilyttävät arvonsa ja vetovoimansa vain, jos pidämme niistä huolta. Osaammeko me arvostaa esimerkiksi Tuorlaa?


Tuorlan kartanon alue on yksi Suomen arvokkaimmista kulttuuriperintökohteista. Tuorlan maaseutuoppilaitoksen alue on listattu Museoviraston toimesta Suomen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Tuorlan läpi kulkee Suomen toiseksi vanhin tie, Suuri Rantatie, myös Kuninkaantienä tuttu, joka on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys.


Arkkitehtonisesti ja maisemallisesti arvokkaan tilan historia juontaa keskiajallle, Kuusiston katolisen piispanlinnan karjatilana. Pitkään Tuorla oli yksi Suomen suurimmista ja edistyksellisimmästä yksityisistä maatiloista.


Tuorlan historiaan kuuluu myös kaksi naista, jotka olivat paljon aikaansa edellä: Fredrika Bremer, joka johti maan suurinta yritystä 1700-luvun lopulla ja maaherratar Wendla von Willebrand, jonka aikana rakennettiin suurin osa säilyneistä historiallisista rakennuksista.

Tuorlan ensimmäisen maanviljelyskoulun perusti maanviljelysneuvos Alfred Mikael von Haartman vuonna 1885. Maaseutuoppilaitos viettää tänä vuonna 135. juhlavuottaan.

Tuorlassa on nykyisin monta toimijaa ja siellä tehdään varmasti paljon hyvää työtä, mutta alueen kulttuurihistoriallisesta arvosta ei tunnu kukaan pitävän huolta.


Kustaa III kilometripylväs on haljennut. Väriojan myllyn ikkunat ovat joutuneet ilkivallan kohteiksi jo toista vuotta sitten, ja ovat edelleen korjaamattomina. Kartanon rappeutuva huvimaja on käyttökiellossa.


Tuorlan alue on Kaarinan vetovoimainen helmi. Kiitos kauniiden, koko Suomen historiassa merkittävien kulttuurihistoriallisten rakennusten, laajan puistopuutarhan ja majatalon kodikkaan kahvilan. Observatorion kehittämistä unohtamatta.


Voisivatko Kaarinan kaupunki, Livian Maaseutuopisto, observatorion uusi omistaja ja kovasti pidetty Tuorlan Majatalo yhteistuumin kehittää aluetta edelleen?


Historiallinen rakennuskanta ja miljöö on yhteisen huolenpitomme arvoinen.

Marjo Uotila

Kaupunginvaltuutettu

Viimeisimmät
Arkisto