Jätekujetusten demokratiaa

28.10.2018

 

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta päätti 25.10., että sen toimialueella siirrytään sako- ja umpikaivolietteiden kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa nykyisestä sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta kuntien järjestämään jätteenkuljetukseen.

 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asukkaat eivät enää saa itse päättää kuka heidän lietejätteensä kerää, vaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy kilpailuttaa kuljetusurakat suuremmissa erissä. Kaivojen tyhjennystiheys ei myöskään enää vastaisuudessa perustu asiakkaan todelliseen tarpeeseen, vaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n ja kuljetusyrityksen väliseen sopimukseen. Valvontavastuuseen muutoksella ei ole merkitystä, sillä jätehuollon valvonta kuuluu yhteiskunnan tehtäviin kuten aina ennenkin.

 

Lietekuljetuksista on viime aikoina käyty poikkeuksellisen vilkasta keskustelua ympäri Suomen. Kuljetusten järjestämisen sosialisointia yhteiskunnan tehtäväksi on kritisoitu mm. siitä, että se puuttuu tarpeettomasti ihmisten valinnanvapauteen, rajoittaa kilpailua luomalla paikallisia kuljetusmonopoleja, heikentää palvelun laatua erityisesti haja-asutusseuduilla, tuhoaa pienten ja keskisuurten kuljetusyritysten elinkeinon ja nostaa hintoja kilpailun rajoittuessa ym. On myös esitetty, että asiakkaiden henkilötietojen siirtäminen kunnilta kuljetusyrityksille ilman asiakkaiden lupaa rikkoisi tietosuojalainsäädäntöä.

 

Tämä ei kuitenkaan demokratiassa ja oikeusvaltiossaole itsessään mikään ongelma. Lain mukaan kunta voi järjestää kuljetukset. Demokratiassa näin tulee siis menetellä, mikäli se on enemmistön tahto. Vähemmistö tyytyköön tähän. Mikäli järjestely rikkoo samalla jotain lainsäädäntöä, asian puolesta päättäneet ovat meillä oikeusvaltiossa päätöksestään vastuussa - tarvittaessa myös juridisesti.


Asiassa on kuitenkin myös ongelma. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan toimialueella on 17 kuntaa. Jokaisen kunnan kanta oli etukäteen päätetty kunnanhallituksissa, joiden kokoonpano perustuu demokraattisissa kuntavaaleissa annettuihin ääniin. Kunnanhallituksista 16 päätti säilyttää nykymallin ja yksi (1) oli yhteiskunnallistamisen kannalla. Kuntien päätökset olivat luonnollisesti tiedossa lautakunnan jäsenillä, jotka edustavat lautakunnassa nimenomaan omaa kuntaansa. Osalle oli vieläpä erikseen annettu matkaan äänestysohjeet, jotta kuntien todellinen tahto otettaisiin varmasti asianmukaisesti huomioon.


Lautakunnan enemmistö päätti - vastoin kuntien lähes yksimielistä kantaa – siirtyä kunnalliseen järjestelmään. Asiasta päättäneiden edustajien oman agendan ajaminen ja täydellinen piittaamattomuus demokratiasta ja kansalaisten mielipiteistä on hämmentävää. Ajatellaanpa hetki vieläpä sitä, että he ovat itse kuntapäättäjiä…Tässä meillä on ongelma!

Jaa
Jaa
Tykkää
Please reload

Viimeisimmät
Please reload

Arkisto
Please reload