Realismi ja faktat Turun seudun joukkoliikenteessä

26.5.2018

       

 Jorma Jäntti (TS 20.5.) arvostelee lukijalta -palstalla raitiotieselvitystä suurpiirteiseksi ja superbussin hyötyjä liioittelevaksi. Vastineeksi hän esittää raitiotieinvestointia tukevia numeroita muiden Euroopan kaupunkien raitiotie- ja superbussihankkeista.

 

Jäntin esittämistä laskelmista voidaan tehdä varsin mielenkiintoisia johtopäätöksiä. Konkreettisena esimerkkinä käytän tässä vertailukohtana Turun ja Kaarinan keskustojen välille ehdotettua raitiotielinjaa.

Jäntti toteaa mm.: ”Besanconin uusi raitiotie maksoi 17 miljoonaa euroa/km, joten raitiotiekin on toteutettavissa kohtuulliseen hankintahintaan.”

 

Besancon on todellakin malliesimerkki poikkeuksellisen edullisesti toteutetusta raitiotiehankkeesta. Turun ja Kaarinan välimatka on noin 10 kilometriä, joten vastaavalla kustannusrakenteella toteutettuna Turun ja Kaarinan välinen raitiotie tulisi siis maksamaan noin 170 miljoonaa euroa.

 

Vertailun vuoksi Jäntin myös mainitseman Bergenin raitiotien perustamiskustannukset olivat noin 32,5 miljoonaa euroa/km, jolloin Turku-Kaarina välille kertyisi hintaa 325 miljoonaa euroa.

 

Toteutuessaan raitiovaunulinja korvaisi käytännössä nykyisen kaupunkien välillä kulkevan 7 -linjan. Kaarinan tämänhetkinen vuotuinen nettokustannus koko Föli -järjestelmästä on noin 1,5 miljoonaa euroa. Mikäli Kaarina ja Turku kustantaisivat kaupunkien välisen raitiotien perustamiskustannukset puoliksi, olisi tämän yhden raitiolinjan investoinnin kuoletusaika Besanconin mallilla reilut viisikymmentä vuotta ja Bergenin mallilla osapuilleen sata vuotta.

 

Besanconin raitiotie on suunniteltu 50.000: lle päivittäiselle matkustajalle. Kaarinan väkiluku on noin 33.000.

Jäntin mukaan: ”Bergenin kaupunkikehitysvaikutukset ovat olleet valtavat: jokainen raitiotiehen sijoitettu kruunu on tuottanut 20-kertaiset investoinnit raitiotien varteen. Malmössä superbussin vaikutukset ovat jääneet vaatimattomiksi Bergeniin verrattuna.

 

Bergenin raitiotien perustamiskustannukset olivat kokonaisuudessaan noin 650 miljoonaa euroa. Kirjoittajan mukaan raitiotien varteen on siis ilmeisesti syntynyt raitiotien johdosta investointeja 13 miljardin euron edestä. Raitiotien kokonaispituus on noin 20 kilometriä, joten investointien määrä olisi tähtitieteelliset 650.000 euroa jokaista radanvarren metriä kohti. Saman verran on muuten sadan euron seteleitä metrin nipussa.

 

EK:n tilastojen mukaan yrityssektorin kiinteät investoinnit koko Suomessa vuonna 2017 olivat 27 miljardia euroa. Bergenin radanvarren ylimääräiset investoinnit olisivat siis arvoltaan lähestulkoon 50 % koko Suomen kaikista investoinneista. Kuulostaa kerta kaikkiaan uskomattomalta! Jäntti ei avaa tarkemmin, mihin hänen arvionsa perustuu.

 

Vanhan sanonnan mukaan, jos joku kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä sitä onkin. Joukkoliikenneratkaisu on varsin ajankohtainen aihe. Keskustelua, ja erityisesti faktoja, todellakin tarvitaan. Mielipiteet ja arvot ovat jokaisen omia ja hyvä niin. Joukkoliikenneratkaisun pitää kuitenkin perustua faktoihin. Jokainen tehköön omat johtopäätöksensä siitä, miten uskottavina mitäkin arvioita hankkeiden vaikutuksista voidaan pitää ja miten realistinen Turun ja Kaarinan välinen raitiotiehanke aivan oikeasti on.

 

Mikko Aaltonen

Kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu (Kok,)

Kaarina

Jaa
Jaa
Tykkää
Please reload

Viimeisimmät
Please reload

Arkisto
Please reload