Pelkäätkö sote-uudistusta?

13.3.2017

 

 

 

Kiitos Liedon Kokoomus r.y. ja Esa Tervo sote-infotilaisuuden järjestämisestä sunnuntaina 12.3.! Tilaisuuden suosio kertoi, että sote-uudistus kiinnostaa, erityisesti iäkkäämpiä ihmisiä, mutta siihen liittyy paljon pelonsekaisia uskomuksia. Niitä selvensivät Liedon kunnan terveyspalvelujohtaja Juha Aalto ja Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen. 

Väestöennuste Suomessa on tyly, jos syntyvyys tai maahanmuutto ei nykyisestä muutu: yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan 26 prosenttiin vuoteen 2030 ja 29 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee lähitulevaisuudessa.


Väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2014 lopussa 57,1. Ennusteen mukaan 60 huollettavan raja ylittyy tänä vuonna ja 70 huollettavan raja vuoteen 2032 mennessä. Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi 76. Se tarkoittaa, että ne jotka tekevät työtä, maksavat sen mitä on verovaroin sovittu yhteisesti kustantaa. (Tilastokeskuksen ennuste)

Kun meidän pitää pystyä yhä pienemmällä porukalla huolehtimaan yhä suuremmasta porukasta, on aivan elintärkeää, että haetaan virtaviivaisia toimintatapoja, eikä hassata verovaroja tehottomasti. Nykyisessä veroista maksettavassa sote-rahoitusjärjestelmässä on paljon parannettavaa ja tulevalle sote-uudistukselle on siksi paljon toiveita.

Nykyinen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä aiheuttaa esimerkiksi osaoptimointia, jolloin kustannuksista ei tarvitse välittää, jos ne kohdistuvat jollekin muulle organisaatiolle. Rahaa kuitenkin palaa, ja se menee viime kädessä aina veronmaksajan taskusta, vaikka rahoituslähde olisi kunnallisveron sijasta valtion vero tai Kela. Tästä syystä osaoptimoinnin mahdollisuuden poistaminen on meidän kaikkien kannalta tavoiteltavaa. 

Lisäksi palveluiden laatu ja saatavuus vaihtelee nyt kunnittain, mikä aiheuttaa turhaan epätasa-arvoisuutta kansalaisten välillä. Nykyisen järjestelmän tuotanto-, hallinto- ja organisaatiokeskeisyyden sijaan pitää ottaa ihminen tekemisen keskiöön. Se on iso toimintatavan muutos, mutta sote-uudistus mahdollistaa sen, jos niin haluamme.

Ratkaistava, viisautta vaativa asia on esimerkiksi potilastietojärjestelmä: miten tieto kulkee eri organisaatioiden järjestelmien välillä, ja millaisia tietojärjestelmiä ylipäänsä otetaan käyttöön.  

Äskettäisessä perustoimeentulotuen siirrossa Kelaan suuria ongelmia aiheutti mm. se, että henkilötietoja ei ollut sallittua siirtää organisaatiolta toiselle, vaan jokainen ihminen aloitti Kelan asiakkaana puhtaalta pöydältä. Tämän kaltaisia, ihmisiä nöyryyttäviä tilanteita, pitäisi sote-uudistuksessa pystyä ennakoimaan ja välttämään. 

Eri kunnat laittavat nyt perus- ja erikoisterveydenhoitoon hyvin eri summia, jotka eivät perustu potilaiden terveyteen, vaan eri organisaatioiden käytäntöihin. Meidän pitäisi päästä siihen että jokaisen ihmisen hoidossa käytettävissä olisi paras mahdollinen osaaminen. 

Itse olen töissäni seurannut pitkään digitaalisten innovaatioiden kehittämistä, ja digitalisaatio terveydenhoidossa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eri organisaatioissa eri paikkakunnilla olevat asiantuntijat pystyvät tekemään yhteistyötä virtuaalitiimeissä netin kautta, mikä auttaa esimerkiksi saamaan harvinaisempien sairauksien hoitoon tarpeeksi asiantuntijuutta kustannustehokkaasti, kun ihmisten ei tarvitse kokousten tähden matkustaa.  

Selväksi tuli, että kuntarajat ylittävää yhteistyötä Turun seudulla on syytä lisätä ja hakea asukkaille parasta terveydenhoitoa leveämmillä hartioilla. Terveydenhoito ei saa olla vain rahojen laskemista, mutta on eettisesti väärin käyttää rahaa huonosti organisoituihin palveluihin, joissa rahalla saa paljon byrokratiaa mutta vähän hoitoa.

Sote-uudistukselle on aito tarve ja paljon toiveita!

 

 

Marjo Uotila

www.facebook.com/Marjo.Uotila.Kaarina

 

 

Jaa
Jaa
Tykkää
Please reload

Viimeisimmät
Please reload

Arkisto
Please reload