Työtä tekevälle

 

Hallitus on vetäytynyt valmistelemaan puoliväliriihtä ja yksi kiperimmistä kysymyksistä lienee: lisää työtä vai lisää säästöjä.

 

Mikäli strategiaksi valitaan lisää työtä, se ei luonnollisesti lisäänny vain sanomalla. Vaikka talous on lähtenyt hitaaseen, mutta varmaan nousuun Suomessa, se ei kata kaikkea työpaikkavajetta, jos tavoitteena on 72% työllisyys.

 

Ehdotin keväällä 2015 useita toimenpiteitä työpaikkojen lisäämiseksi. Näitä ehdotuksia en ole muutosten joukossa ainakaan vielä huomannut. On tehty muun muassa yrittäjyysvähennys, mutta sillä ei valitettavasti ole mitään tekemistä kasvuyrittäjyyden tahi työpaikkojen lisäämisen kanssa.

 

Valtio voisi tulla vastaan porrastetusti ensimmäisen viiden työntekijän palkan laskennallisissa sivukuluissa. Sivukulujen merkitystä ei tunnu ymmärtävän työntekijät, heidän ammattiliittonsa, mutta ei sen paremmin poliitikotkaan. Palkan saa käytännössä laskea kaksinkertaisena, jotta yritys ei mene investoinnista nurin.

 

Kun yritys palkkaa yhden, valtio hyvittäisi liukuvasti sivukuluista aluksi esimerkiksi 80%, kolmen kuukauden kuluttua 60% jne. Vuoden aikana yritys kyllä näkee, kestääkö se uuden työntekijän kulut. Ja samalla sivukulujen huojennus auttaa perehdytysvaihetta, jolloin henkilö on kunnolla ”sisään ajettu”, kun sivukulut ovat vuoden kuluttua sadassa prosentissa.

 

Väärinkäytösten ehkäisemiseksi yritys voisi käyttää mahdollisuutta viisi kertaa, mikäli henkilömäärä on noussut aiempien hyvitysten myötä ja portaikko voisi keventyä työntekijöiden lisääntyessä, esimerkiksi toinen työntekijä lähtisi 60 prosentin hyvityksestä, kolmas 40 prosentista. 

 

Toinen työllisyyttä lisäävä päätös olisi kotitalousvähennyksen laajentaminen vaikka kokonaan ilman ylärajaa. Myös kotitalouden palkkaaman työntekijän palkat ilman erillistä yritystä voitaisiin laskea kotitalousvähennyksen piiriin. Tiedän lukuisia perheitä, jotka varmasti palkkaisivat nopeasti kotiapua ja lastenhoitajia kotiin, jos se olisi vähennyskelpoista ja siten edes jotenkuten järkevää. Harva haluaa kokonaan käyttää omaa palkkaansa toisen palkkaamiseen. Kotitalousvähennyksiin käytetty summa tulisi takaisin moninkertaisena joko suorana työpaikkana tai arvonlisä-, tulo- ja yhteisöveroina.  Lisäksi työttömyyskustannukset pienenisivät.

 

Huhtikuussa astuu voimaan työnantajalle äitiyslomasta maksettava kertakorvaus uuden työntekijän palkkaamiseen. Korvaus ei kuitenkaan koske yrittäjää itseään. Yrittäjä ei siis voi jäädä äitiyslomalle käytännössä lainkaan tai ainakaan hänen tilalleen ei tarvita työntekijää? Kertakorvauksen ulottaminen myös yrittäjän tilalle palkattavan uuden työntekijän palkkakuluun olisi myös työllisyyttä lisäävä toimenpide.

 

Tässä nyt muutama aihio työllisyyden parantamiseksi. Siis jos sitä ihan oikeasti halutaan lisätä. 

 

Julkaistu Uuden Suomen Puheenvuoroissa 7.2.2017

Jaa
Jaa
Tykkää
Please reload

Viimeisimmät
Please reload

Arkisto
Please reload