KAARINAN KOKOOMUSBLOGIT

Leikkauksetko ainoa tapa?

Minua pikkuisen häiritsee keskustelu ja kysymykset, jossa ehdokkailta kysytään, mistä olisit valmis leikkaamaan ja minne panostamaan. Mielestäni leikkaustoimenpiteillä ei tehdä hyvää Kaarinaa. Leikkauskeskustelut johtavat jatkuvaan vastakkainasetteluun eri ikä-, ammatti- ja puolueryhmien välillä. Vastuullisina ihmisinä meidän pitää tiedostaa, että lapsista ja nuorista pitää huolehtia, koska heissä on meidän tulevaisuutemme. Heitä koskevat tämän päivän päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Työikäisistä pitää huolehtia, sillä he kantavat merkittävän vastuun verotulokertymästä ja ovat kasvattamassa tulevia polvia. Ikääntyvät ja eläkkeellä olevat ansaitsevat myös huolenpidon, sill

Saaristomeri puhtaaksi

Kaarina ja Kustavi ovat kovin erilaisia kuntia. Yhteistä niille on lähinnä vain se, että molemmilla on kymmeniä kilometrejä Saaristomeren rantaa alueellaan. Niitä yhdistää myös rahapula: kummallakaan ei ole ollut rahaa huolehtia haja-asutusalueiden vesi- ja jätevesihuollosta. Kaarinan ja Kustavin alueilla asukkaiden ja kesäasukkaiden omistamat vesiosuuskunnat ovat ottaneet huolekseen vesipalveluiden rakentamisen ja Kaarinassa lisäksi vielä tietoliikenneverkoston vahvistamisen valokuitukaapelin avulla. Asukkaiden yhteinen huoli on Saaristomeren tila. Meren tilaan vaikuttavat tietysti monet tekijät kuten teollisuus, maanviljelys ja asutus. Osuuskuntaan liittyneet ovat omalta osaltaan halunneet

Elinvoimainen kunta on lapsiystävällinen kunta

Kaarinassa on viime päivinä keskusteltu paljon ensi syksyn alkuopetuksen oppilasmääristä. Ilmoittautuneiden ekaluokkalaisten määrät ovat ilmeisesti ennakoitua suurempia, ainakaan suuriin ikäluokkiin ei ole onnistuneesti varauduttu. Littoisissa Kotimäessä ja keskustan Valkeavuoressa maksimioppilasmäärät ovat ylittymässä neljällä oppilaalla, eikä lisäluokkia ole luvassa. Kaarinan tavoite on ollut pitää 1-2:n luokkakoot maksimissaan 25 oppilaassa ja 3-6:n luokkakoot korkeintaan 30 oppilaassa. Kotimäessä ja Valkeavuoressa tulevat ryhmät ovat noin 27 oppilaan luokkia. Ylisuuria luokkia aiotaan tukea ylimääräisellä tuntiresurssilla, joka käytännössä tarkoittaa esimerkiksi muutamaa jakotuntia. Mitä

Kokoomus kantaa huolta koulujen kunnosta!

Kunnallisvaalit ovat jo nurkan takana ja vaalipuheissa sekä esitteissä kehutaan omaa puoluetta ja sen aikaansaannoksia kilpaa. Tämä on vaalien alla ihan normaalia ja hyväksyttävää, sillä kukas sen kissan hännän nostaisi jos ei kissa itse. Valitettavasti kuitenkin osa ehdokkaista keskittyy vaalikampanjassaan itsensä kehumisen sijaan myös muiden lokaamiseen ja se ei puolestaan olekaan reilua ja hyvien tapojen mukaista, ei varsinkaan jos samalla hieman muunnellaan totuutta. Kaarinan Vihreät ovat juuri julkaisseet vaalilehtensä, ”Avoimempi Kaarina”. Tässä lehdessä he kirjoittavat mm. Hovirinnan koulun remontista. Kohdassa on kuitenkin tietoa, jonka Kokoomus haluaa oikaista. Kaarinan Kokoomus ei

Kiuas kuumana

Vuonna 2010 ja 2011 olivat syntyvyydeltään ennätysvuosia. Tämä tarkoittaa melkoista painetta tänä ja ensi syksynä alakouluihin, kun ennätyssuuret ikäryhmät aloittavat koulutaipaleensa. Kaarinassa on pidetty periaatteena, että alkuluokat yksi ja kaksi ovat alle 25 oppilaan ryhmissä. Nyt tuosta periaatteesta ollaan joustamassa Littoisissa ja Valkeavuoressa. Tilan ahtaudesta se ei ainakaan Littoisissa kuulemani mukaan johdu. Ryhmäkoko ei ole asiantuntijoiden mukaan ryhmän toimivuutta eniten määrittelevä tekijä. Siihen vaikuttavat myös ryhmän kokoonpano, esimerkiksi, onko luokalle integroitu paljon tukea tarvitsevia lapsia ja tietysti opettajan pedagogiset taidot. On kuitenkin selvää, että muuto

Lyhytnäköistä (lapsiperhe)politiikkaa

Littoisiin ja Valkeavuoren kouluun on tulossa ensi lukuvuonna ylisuuret ykkösluokat. Kaarinassa on ollut tavoitteena, ettei 1-2 luokkien luokkakoko ylitä 25 oppilasta eikä 3-6 luokkien luokkakoko ylitä 30 oppilasta. Ensi syksynä sekä Littoisiin että Valkeavuoreen on tulossa jopa 29 hengen ykkösluokkia. Piispanlähteen 89 oppilaalle sen sijaan on perustettu ylimääräinen ykkösluokka. Littoisten ja Valkeavuoren ratkaisua on perusteltu tilanpuutteella ja ehdotuksena on, että opetusjärjestelyä tuetaan ylimääräisillä tuntiresursseilla. Esitys on käynyt jo sivistyslautakunnassa ja päätös on menossa tällaisenaan läpi. Äitinä sanoisin, että kammottavaa. Lasten väliset erot syntyvät jo varhaislapsuudes

Muoviroska kiertoon

On fakta, että kulutamme yhä enemmän ja kulutuksesta syntyy myös yhä enemmän jätettä. Mielestäni jokaisen kuuluu ottaa täysi vastuu omasta kulutuksestaan. Mitä useampi lajittelee jätteensä, sitä enemmän materiaaleja saadaan talteen ja kiertoon. Kierrätys säästää edelleen energiaa ja luonnonvaroja sekä vähentää kaatopaikkakuormitusta. Kaatopaikoille ei ole viime vuoden alusta alkaen enää saanut viedä muovijätettä. Tällä hetkellä muovipakkauksia pystyy kierrättämään useissa alueellisissa keräyspisteissä. Lähimmän pisteen löytää netistä Rinki-ekopisteverkostosta. Uusien jätehuoltomääräyksien myötä myös taloyhtiöihin tulee muovinkeräysastioita. Jatkossa alueella kerätään muovijätettä ja biojätet

Tupsulakkeja Turkuun

Diplomi-insinöörikoulutuksen lisääminen Turussa on herättänyt runsasta keskustelua ja asiaa on myös erikseen selvitetty. Syksyllä Turussa käynnistyy konetekniikan DI-koulutus eli insinööreistä koulutetaan diplomi-insinöörejä Tampereen teknillisen yliopiston ja Turun yliopistojen yhteistyönä. Positiivisen rakennemuutoksen vuoksi tehdyssä koulutusselvityksessä selvitysasiamies ei kuitenkaan esittäne omaa DI-koulutusta Turun yliopistolle. Esillä ovat olleet kone- ja materiaalitekniikan koulutusohjelmat, joita jo opetetaan muissa teknillisissä yliopistoissamme. Valmistuin tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Tampereelta vuonna 2002. Kesä- ja lopputyöpaikan hankkiminen vaati varsin vahvaa panost

Kaarina on kasvuvyöhykkeellä – viihtyisämmän Kaarinan kehittäminen on meidän käsissämme

Kaarina on osa Etelä-Suomen kasvuvyöhykettä, ja kasvavan Turun kaupunkiseudun kehittyminen vaikuttaa myös Kaarinaan. Siksi meidän kannattaa seurata, millaiset tavoitteet kaupunkiseutujen kasvua Suomessa ohjaavat ja mihin suuntaan. Sain etuoikeuden lukea Osmo Soininvaaran ja Mikko Särelän pian julkaistavan uutuuskirjan, ”Kaupunkirakentamisen aika – Kuinka 2020-luvulla rakennetaan hyvää kaupunkia”. Kirja on jatkumoa Osmon ja Mikon aiempaan keskustelunavaukseen, Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA:n julkaisemaan ”Kaupunkien voitto”-pamflettiin, jossa pohditaan kaupunkiseutujemme kehittymisskenaarioita, erityisesti pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun alueen rooleja Suomen kaupungistumisen airuina

Muuttuva työelämä kasvattaa eriarvoisuutta

Yhteiskunnan eriarvoisuudesta ja kahtia jakautuneisuudesta on keskustelu jo kauan. Vaikka Suomea pidetäänkin hyvin tasa-arvoisena maana, ovat aiemmat selvitykset ja tutkimukset osoittaneet (Myrskylä 2009; OECD 2015), että vanhempien korkea­koulutusaste lisää lasten kouluttautumista korkeakouluissa. Viime vuosina kodin perintö on näkynyt lapsen koulutus­valinnoissa aiempaa selvemmin ja vuonna 2010 akateemisista kodeista siirryttiin yliopistoon hieman useammin kuin vuonna 2005. Tutkimusten mukaan myös huono-osaisuus periytyy. Esimerkiksi vanhempien toimeentulo-ongelmat vaikuttavat keskeisesti myös lapsen tulevaisuuteen. Tiedetään, että perusasteen koulutuksen varassa oleville kasautuu muita en

Nyt jos koskaan

Sote- ja maakuntajuna kiitää eteenpäin kiihtyvällä tahdilla, kuntavaalit ovat ovella. Viime kuntavaalien aikaan puhuttiin jopa kuntien pakkoliitoksista ja moni kuntapäättäjä oli varsin turhautunut tilanteeseen. Kuntaliitoksia on Varsinais-Suomessa tehty kuluneella valtuustokaudella vain kriisikuntien osalta. Monenlaista yhteistyötä on virinnyt kuntien kesken ja muun muassa Kaarina, Lieto, Paimio ja Sauvo yhdistää laskentapalveluitaan. Samaan aikaan Varsinais-Suomi on muuttunut positiivisen rakennemuutoksen alueeksi. Teollisuus vetää monella suunnalla ja työvoimaa haalitaan ympäri Suomen, myös rajojemme ulkopuolelta. Jotta tämä ei jää vain suhdanteen iloiseksi oikuksi, varsinaissuomalaisten p

Kaarinassa huolestuttavan epävarmaa

Kuntavaalit tulossa ja moni miettii, mitä puoluetta ja ketä ehdokasta äänestää. Mikä on puolueen ja ehdokkaan linja, onko sitä yleensä olemassa? Kulunut vuosi oli riitaisan oloinen ja vaalityö alkoi jo ajoissa, eikä edes loan heitolta vältytty. Pari johtavaa poliitikkoa kehui saavutuksiaan, väittivät jopa Kaarinataloa omaksi ideakseen. Kaikkihan me olemme sitä mieltä, että kuntalaisten palvelut hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla, vauvasta vaariin. Eroavaisuutta löytyy ainoastaan tavassa. Hoidetaanko velaksi ja veroja, sekä taksoja korottamalla, eli käymällä kuntalaisen kukkarolla, köyhän, sekä rikkaan. Omasta mielestäni oikea etenemisjärjestys on: Yrittäminen, työ ja palvelut. Hyvin h

Maksuton joukkoliikenne?

Pariisi kokeilee maksutonta joukkoliikennettä. Miamissa maksuton Charlie toimii erinomaisesti, aivan lähellä Tallinnassa maksuton joukkoliikenne. Maksutonta joukkoliikennettä perustellaan yleisesti vihreillä arvoilla ja Suomalainen yhteiskunta juuri nyt kestää huonosti mitään ilmaispalveluksi kutsuttavaa. Maksuttoman joukkoliikenteen edut ovat kuitenkin paljon laajemmat, kun oikein aletaan ajattelemaan, muodostuu taloudellisia etujakin runsaasti. Turun seudun Föli liikenteen veronmaksajien tukiosuus on jo nyt n. 20 miljoonaa €uroa joka vuodelle. Lipun hinnasta jo lähes puolet kustannetaan verovaroin. Aivan ensimmäiseksi tulee mieleen, mitä lippurumban pyörittäminen tämän lisäksi maksaa: Huip

Äänestämisen tärkeys

Me olemme Suomessa siitä onnellisessa asemassa, että elämme demokratiassa. Valtiossa jossa jokaisella ihmisellä on oikeus osallistua, oikeus vaikuttaa, oikeus sanoa oma mielipiteensä ääneen. Nämä asiat eivät ole arkipäivää läheskään kaikkialla maailmassa. Lisäksi meillä suomalaisilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, oikeus jolla saamme oman kantamme helposti kuuluviin. Suomessa äänioikeus on tällä hetkellä jokaisella yli 18-vuotiaalla neljässä eri vaalissa. On presidentinvaalit, eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit ja kuntavaalit. Näistä europarlamenttivaalit kiinnostavat kansalaisia kaikkein vähiten, presidentinvaalit taasen eniten. Äänestysprosentit vaihtelevat vähän alle 50% ja 70%

Miksi tasapainoinen talous on niin tärkeä

Tutkimusten mukaan (TS 14.3.) enemmistö kuntavaaleissa äänestävistä pitää talousasioita yhtenä tärkeimmistä kuntavaalikysymyksistä. Tieto ilahduttaa, sillä kokoomus on perinteisesti ollut valtiovarainministeripuolue ja kirstunvartija. Niin myös Kaarinassa. Jatkuvat veronkorotukset eivät palvele asukkaita, eivätkä kunnan yrittäjiä. Ihmiset haluavat maksaa toimivista palveluista, mutta eivät pöhöttyneistä tavoista toimia. Viime syksynä emme kannattaneet kuntaveron nostoa 0,5 prosentilla. Varsinais-Suomessa kuntaveroa nostivat muun muassa Vehmaa ja Pyhäranta, jotka kärsivät jatkuvasta muuttotappiosta ja pieninä kuntina liian kapeista hartioista tuottaa mm. sotepalveluita. Kaarina ei yli 30 000

Haja-ajatuksia Fölistä

Minulla on harrastus, jonka vuoksi täytyy kerran pari viikossa päästä Turkuun. Omalla autolla matkaan on syytä varata n. 30 minuuttia, että ehtii etsiä parkkipaikan. Käytän mielelläni myös bussia, ”tulen föliin”. Se on eläkeläiselle edullista, 1,70 € suuntaansa. Kotimme on Piikkiössä haja-asutusalueella 110-tieltä Haravaluodon suuntaan n. kolme kilometriä. Kävelymatkaan bussipysäkille menee aikaa 35-40 minuuttia riippuen siitä, millä bussilla menen. Aikaa on tietysti varattava reilusti, ettei tarvitse tulla pysäkille aivan hikisenä ja hengästyneenä. Eikä bussistakaan aina tiedä, onko se tismalleen ajoissa. Yleensä odotan pysäkillä n. 5 minuuttia. Bussi köröttelee Turkuun alle tai yli puoli t

Pelkäätkö sote-uudistusta?

Kiitos Liedon Kokoomus r.y. ja Esa Tervo sote-infotilaisuuden järjestämisestä sunnuntaina 12.3.! Tilaisuuden suosio kertoi, että sote-uudistus kiinnostaa, erityisesti iäkkäämpiä ihmisiä, mutta siihen liittyy paljon pelonsekaisia uskomuksia. Niitä selvensivät Liedon kunnan terveyspalvelujohtaja Juha Aalto ja Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen. Väestöennuste Suomessa on tyly, jos syntyvyys tai maahanmuutto ei nykyisestä muutu: yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan 26 prosenttiin vuoteen 2030 ja 29 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee lähitulevaisuudessa. Väestöllinen huoltosuhde ol

Valinnanvapaus pikkulapsivaiheen hoitokysymyksissä perheen hyvinvoinnin perustana

Viime aikoina on paljon puhuttu perhevapaiden uudistamisesta ja erilaisia perhevapaan malleja onkin hahmoteltu. Samalla kunnat ovat joko pienentäneet tai kokonaan lakkauttaneet kuntalisän maksamisen kotihoidossa olevien lasten vanhemmille. Työmarkkinat Suomessa muuttuvat nopeasti, mutta usein joko olet töissä tai et ole. Osa-aikatyön tekemiseen suhtaudutaan yrityksissä nuivasti eikä ole ihme, että työn ja perheen yhdistäminen koetaan perheissä vaikeaksi. OECD:n mukaan alle kouluikäisten lasten äitien työllisyys on noin 20 prosenttia alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Samaan aikaan työpaikoilla ja hallituksessa ihmetellään, missä ne parhaassa työiässä olevat 30-40 -vuotiaat ovat. Kun työn

Rauhalinnan kartanoympäristö ja kaupungin omaisuudesta huolehtiminen

Olen ylpeä Kaarinan ja Varsinais-Suomen merkityksestä Suomen historiassa. Siitä meillä on osoituksena ainutlaatuisia kulttuuriympäristöjä, joiden arvon säilyminen seuraaville sukupolville on meidän sukupolvemme velvollisuus. Oma historiamme tekee Kaarinasta Kaarinan, luo ja vahvistaa paikallista identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, osoittaa että Kaarina ei ole vain yksi Suomen tuhansista kolkoista, historiattomista nukkumalähiöistä. Joitakin vuosia sitten Kaarinan kaupunki osti Rauhalinnan kartanon, puistoineen, peltoineen, rantoineen ja rakennuksineen. Kun kaupunki on kaavoituksella saanut hyödyn irti pelloista, on ränsistymään jätetty rakennushistoriallisesti arvokkain osa kokonai

Kaarinalta vastuullista jatkaa vaikeavammaisten opetusta

Kaarina-lehti uutisoi 1.3., että Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän vastuulla olleen Mylly-Antin koulun oppilaille etsitään tiloja Kaarinasta. Sote-uudistuksen myötä nykyinen erityishuoltopiiri ei voi enää järjestää vaikeavammaisten opetusta. Mylly-Antti on tarjonnut vaikeavammaisille lapsille peruskouluopetusta. Oppilaiden avun, tuen ja ohjauksen tarve on suuri lähes jokaisella elämän osa-alueella. Perinteinen luokkaopetus on vain yksi opetusmenetelmä muiden joukossa. Käytössä on erilaisia apuvälineitä, yksilöopetukseen mahdollistava eriyttämistila ja omat koulunkäyntiavustajat. Pidän erittäin hyvänä ja vastuullisena toimintana, että Kaarina on mahdollistamassa vaikeavammaist

Viimeisimmät
Arkisto